Mikäli muistan oikein kaikkien luovutuskertojen tulokset, olen nyt luovuttanut yhteensä 55 munasolua. Luovutuskertoja on takana sallitut kolme, eli enempää en päätyne luovuttamaan. Ikärajakin tulee pian vastaan. Kaikesta päätellen en kärsisi hedelmättömyydestä jos haluaisin lapsia - tai ainakin munasarjani toimivat mallikkaasti, kohdusta en tietenkään tiedä. En ole vielä kuullut kolmannen luovutuskerran tuloksista muuta kuin saatujen munasolujen määrän, mutta kummallakin edellisellä kerralla soluja on hedelmöittynyt ja alkioita on saatu pakkaseenkin - niiden lukumäärää minulle ei kuitenkaan kerrota. Tähän mennessä tämän prosessin seurauksena on syntynyt yksi lapsi, josta en tiedä muuta kuin sen, että hän on olemassa.
Kehoni on reagoinut hormoneihin joka kerta edellistä kertaa aktiivisemmin: ensimmäisellä luovutuskerralla munarakkuloita oli yli 20, toisella liki 30 ja kolmannella yli 30. On siis luultavasti terveyteni kannalta hyvä, että hormonipiikkirumbat ovat nyt ohi. Ajattelin kuitenkin jatkaa kirjoittelua silloin tällöin. Ihmiset, joiden kanssa tästä aiheesta voisi keskustella mielekkäästi, ovat todella harvassa, sillä useimpien on vaikea eläytyä asiaan. Blogista on siksi iloa: ainakin voin kirjoittaa ajatuksiani auki itselleni. Mahdollisesti joku jopa lukee niitä.
Liitin sivupalkkiin listaa blogeista, joita seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti. Kuten näkyy, monet niistä käsittelevät lapsettomuutta. Lapsettomuusblogeihin törmääminen oli yksi niistä kimmokkeista, jotka saivat minut ryhtymään munasolunluovuttajaksi.
